Salanimellä Pjotr Blokadjev: Pietarin valot ja valkeneva sunnuntai-aamu

Lauantai-iltapäivän reissu Nevskin alkupäässä sijaitsevaan käännöstoimistoon niin sanotusti venähti. Englannista venäjään käännetyt lääkärintodistuksemme oli työstetty ammattitaidolla, palvelu oli nopeaa ja hämmennystä herätti vain joka vierailulla toimiston aulassa hengaileva satunnainen porukka, joka ei vaikuttanut tekevän siellä mitään. Paperiasioiden jälkeen jäimme vailla tarkempia suunnitelmia Nevskille etsimään antikahvilaa - konseptia, jossa maksetaan ajasta, eikä ostoksista. Antikahviloita on Pietarissa lukuisia.

Hipsterikaupunki ilman hipstereitä

Tutkaillessamme käännöstoimiston rapussa karttaa jostain ilmestyi mies ja tarjosi apua. Kerroimme etsivämme lähistöltä antikahvilaa, johon hän yllättäen vastasi "se on täällä, hissillä neljänteen ja portaat ylös". Hämmentyneinä seurasimme ohjeta ja löysimme neljännestä kerroksesta oven, jonka takana oli eteinen täynnä kenkiä ja portaat. Jätimme kengät ja nousimme portaita vasta laitettuun, viihtyisään kahvilaan, jossa oli kattoterassi, sohvia, ja lautapelejä. Verholla eristetyssä huoneessa joku pelasi FIFA:a valtavalla taulutelevisiolla, toisessa vietettiin synttäreitä. Tiskin takana hääräsi meitä rapussa neuvonut mies ja kutsui peremmälle.

Tunnelma oli kotoisa, kattoterassilta aukesi upeat maisemat Nevskille. Tutustuimme korttipeliin nimeltä Evoluutio, jossa pitää kehittää eläimiä, syödä kaverin eläimiä ja pitää omat hengissä. Hintaa hengailulla on 2 ruplaa (noin neljä senttiä) minuutilta. Kahvilassa vierähtikin huomaamatta kaksi tuntia, mutta 240 ruplan (muutaman euron) lasku oli siitä kaikkea muuta, kuin liikaa.

Nevski Prospekt. FD Antikafe, jonka

yhteydessä myös hostelli, Nevski Prospekt 11.

Ruokapaikka valikoitui ravintolan keittiöstä kantautuneen tuoksun houkuttelemana ja oli jälleen loistava löytö. Nevskillä sijaitsevassa ravintola Bibliotekassa on alakerrassa kahvila, toisessa kerroksessa ravintola ja kolmannessa kerroksessa baari ja kirjakauppa. Tunnelma on urbaani, nuorekas ja sofistikoitunut. Viitisensataa ruplaa (noin kympin) maksanut burgeriannos oli erinomainen, vaikkakin vähän jäähtynyt. Suuresta asiakasmäärästä huolimatta palvelu oli nopeaa ja positiivista.

Kolmannen kerroksen kirjakaupasta tarttui mukaan taas lisää yhteiskuntateoriaa. Taloudellisen korkeakoulun politiikan teorian ja poliittisen analyysin professorin Gleb Musihinin teos Очерки теории идеологий, eli Ideologioiden teorian kuvauksia vuodelta 2013 käsittelee liberalismia, konservatismia ja sosialismia sekä ideologioita mm. vallan, historian, kulttuurin ja talouden alueilla. Kirjaostosten jälkeen jäimme Bibliotekaan fiilistelemään vielä tuopillisella suodattamatonta Amber-Weiss-olutta.

Lokoisa antikahvila, trendikäs Biblioteka sekä Nevskin värivalot muodostavat hyvin hipsterimäisen eurooppalaisen suurkaupunkitunnelman, mutta ainuttakaan hipsteriä en kaupungissa ole vielä havainnut. Ihmisten pukeutuminen vaihtelee arkisesta pukuihin ja jakkuihin, ilman sen suurempia tyylillisiä julistuksia. Pietarin keskustassa yhdistyy viihtyisällä tavalla nuorekas suurkaupunkielämä ja historiallinen, kulturelli miljöö tarjoten mahdollisuuden rentoon oleiluun ja ajankulun unohtamiseen.

Ravintola Biblioteka, Nevski Prospekt 20.

Yö-Nevski ja kellareiden kutsu

Bibliotekasta jatkoimme Nevskiä pitkin tallustellen kohti Fish Fabrique -nimistä baaria. Kauniisti valaistulla pääkadulla liikkui paljon ihmisiä ja joka kadunkulmassa oli katusoittajia tai performanssitaiteilijota keräämässä yleisöä ympärilleen. Vastaan tuli myös kirjakauppa Книжная лавка писателей, jossa harkitsin Zahar Prilepinin nykykirjailijoiden novelleista koostaman kokoelman ostamista, mutta poistuin Finanssiyliopiston yleisen politologian dosentin, Viktor Zavjalovin, teoksen Особенности политических процессов в современной России: цивилизационный контекст, eli Nyky-Venäjän poliittisten prosessien erikoisuuksia: sivilisaation konteksti, sekä eurasianismistaan kuulun professorin, Aleksander Duginin, tuoreen 500-sivuisen Геополитика России, eli Venäjän geopolitiikka -kirjan kanssa. Rahaa paloi tonni, eli noin kaksikymmentä euroa ja päätimme, ettei tänään enää poiketa kirjakauppoihin.

Fish Fabrique on ug-henkinen sisäpihan kellariklubi Ligovski Prospektilla. Istuimme hämyisään saliin, jossa DJ soitti värivalojen välkkeessä monimutkaista konemusiikkia suoraan vinyyleiltä ja pöytäfutis oli kovassa käytössä. Rakenneltuaan settinsä loppuun DJ antoi tilaa rastapäiselle tytölle, joka vei tunnelman reggaepainotteisempaan suuntaan ja meidätkin kutsuttiin pelaamaan pöytäfutista. Hyvien matsien ja parien oluiden jälkeen päätimme lähteä etsimään Gribojedov-nimistä klubia.

Gribojedov on omassa rakennuksessaan Voronezhskaja ulitsalla sijaitseva klubi, jonka kellarissa oli tarjolla R'n'B:tä ja yläkerrassa housea. Kellarissa ei paljoa volyymissä säästelty, bassolinjat möyrivät niin, että tuopit pomppivat ja henki salpautui. Yläkerran housepuolella oli helpompaa hengittää ja myös keittiö auki.

Pietarin yössä tuli havaittua taas eräs perustavanlaatuinen ero kotimaiseen yöelämään verrattuna. Kun oluen myynnillä ei ole aikarajaa, ei ihmisillä ole niin kiire juoda, ja kun monessa paikassa on yölläkin keittiö auki, on viihteilyn lomassa helppo syödä kunnolla. Viideltä aamuyöllä jonotimme mäkkärin yöluukulle täysin ilman huutoa ja örveltämistä. Toki Venäjälläkin osataan ottaa kuppia ja uhota, mutta Nevskin valkenevassa sunnuntai-aamussa jokin oli toisin. Ympärillä ei vallinnut rajoitusten, vaan mahdollisuuksien ilmapiiri.

Aamupala-hampurilaiset syötiin Amiraliteetin edessä Nevan rannalla ja roskat laitettiin jonkun kaiteeseen ripustamaan suomalaiseen S-marketin muovikassiin. Siltojen laskua emme ehtineet näkemään, mutta maisema oli silti huikea. Aamuinen bussi vei meidät asuntolalle kellon lähestyessä jo seitsemää.