Oliko Lenin sieni? Etnofestareilla Kurjohin-keskuksessa

Perjantaina ja lauantaina 12.-13. syyskuuta 2014 Kurjohin-keskuksessa Vasilin saaren Sredni Prospektilla järjestettiin seitsemännet etnisen musiikin Etnomehanika-festivaalit. Lippu perjantaille maksoi keskustassa sijaitsevassa musiikkikaupassa 300 ruplaa (noin 6 euroa).

Kurjohin-keskus on nimetty kuuluisan venäläisen kulttuurivaikuttajan, Sergei Kurjohinin (1954-1996), mukaan. Hän oli rock- ja jazzmuusikko, joka tuli tunnetuksi kokeellisesta musiikistaan sekä Akvarium- ja Pop-mehanika -yhtyeistä. Kurjohin loi myös uraa elokuva-alalla sekä oli aktiivisesti mukana kansallisbolševistisen puolueen toiminnassa. Kurjohinilla oli myös kummallinen teoria siitä, että Lenin oli sieni. Hänen mukaansa jos ihminen syö lapsuudesta asti kärpässieniä, valtaa kärpässienessä oleva voimakkaampi persoona vähitellen ihmisen, sillä ihmiseen mahtuu vain yksi persoona. Lokakuun vallankumouksen toteuttaneet ihmiset olivat hänen mukaansa syöneet pitkän aikaa sieniä ja muuttuneet siten itsekin sieniksi, etupäässä Lenin. Kurjohinilla oli myös muita todisteita Leninin sieneydestä, kuten että Lenin väärinpäin, eli ninel, olisi ranskalainen sieniruoka.

Kurjohinin kuuluisa sienihaastattelu löytyy täältä. 

Etnomehanika

Pop-mehanikan hengessä nimetty Etnomehanika oli ainakin perjantain osalta huikea festivaali, vaikka vaikuttikin hieman pienen budjetin tapahtumalta. Tunnelmaltaan Helsingin Kulttuuritaloa muistuttavassa keskuksessa oli erittäin miellyttävä ilmapiiri. Vieraita ei ollut paljon, mutta naurua senkin edestä. Olutkärryjen ja kahvion henkilökunta heitti rennosti läppää ja konserttisalin puolella ihmiset tanssivat täydestä sydämestä.

Lavalla oli pääosin venäläisiä kansanmusiikkiyhtyeitä, mutta mahtuipa iltaan yksi sveitsiläinenkin trio. Kaksi artistia oli kuitenkin ylitse muiden - shamanistista folkrokkia esittänyt Rada i ternovnik sekä illan kohokohdaksi noussut folkralliryhmä Otava Ё.

Rada i ternovnik yhdisteli musiikissaan rokkia ja metallia kansanmusiikkiin viululla, sellolla ja korkeallekin nousevalla naisvokaalilla höystettynä. Nightwishista ei silti ollut kyse, vaan musiikki sukelsi jonnekin shamanistiikan syövereihin ja sai yleisön tanssimaan kuin transsissa. 

Otava Ё puolestaan räjäytti koko salin vauhdikkailla folkrimpsuillaan. Valkoisissa hihattomissa ja mustissa karvalakeissa esiintynyt hassunhauska poppoo oli tehnyt omat versionsa myös latvialaisesta kansanlaulusta Tumša, tumša tā eglīte sekä suomalaisesta Ievan polkasta, jolle he laskivatkin alkutahdit selvällä suomen kielellä "yksi, kaksi, kolme, neljä".

Jälleen on pakko nostaa esiin pari kulttuurieroa. Suomen anniskelulainsäädännön jäljet näkyivät meissä niin, että tuoppien kanssa saliin tai keskuksen muihin tiloihin mennessämme tunsimme jo niskassamme portsarin huutavan, että juomien kanssa on käännyttävä takaisin. Huutoa ei kuitenkaan kuulunut, vaan tiloissa sai liikkua olusenkin kanssa aivan rauhassa. Kukaan ei myöskään pelännyt, että olutkärryt aiheuttavat lapsissa orastavaa alkoholismia - festivaali oli täysin perhetapahtuma ja lavan edessä ehkä kaikkein vapautuneimmin tanssivatkin juuri lapset. Otava Ё -yhtyeen laulaja vitsailikin välispiikissään, että tänä iltana tulee monessa perheessä olemaan vaikeaa saada nämä innostuneet lapset nukkumaan, vanhemmilla sen sijaan on nukahtamiseen omat apuvälineensä. 

Festivaalista uutisoi lauantaina myös topspb.tv.